Keniassa sihisee

Blogin kirjoittelu hieman laantui alkuinnostuksen jälkeen mutta koetetaanpa taas jos lähtisi liikkeelle.

Vuosi läheni loppuaan ja lomat oli pitämättä joten päätimme lähteä äkkilähdöllä johonkin lämpimään. Ensimmäisenä ajateltiin elämysmatkaa Matti Nykäsenkin suosimille Kanariansaarille, mutta koska Kenian lomat asettuivat jostain syystä samaan hintaluokkaan niin päätettiin lähteä vähän kauemmas. Tiedossa toki oli syykin alennuksille, vaaniva terrorin uhka. Uhka toteutui vasta eilen, eli 9 päivää meidän lähtömme jälkeen kun joku päätti heittää käsigranaatin yökerhon sisälle. Meidän hotellimme sijaitsi turvallisesti noin kilometrin päässä kohteesta.

Salt Lick Game Lodge-hotelli Itä-Tsavon kansallispuistossa. Ei ilmastointia, tuuletin rikki ja ikkunan alla haiseva kasa elefantin paskaa. Voiko parempaa toivoa? 

Hotellin ympäristössä parveili myös strutseja.

Näkymä hotellille viereiseltä kukkulalta.

Valitettavasti matkamme sijoittui juuri sadekauden päätteeseen, joten eläimet olivat hajaantuneet laajoille alueille. Hiihtoloman aikoihin eläimet kerääntyvät takana näkyvään laaksoon.

Norsut olivat yllättäen ehkä vähiten innostuneita poseeraamaan kameralle. Eivät päästäneet lähemmäksi.

Auringonnousu hotellin terassilta.

Juki syöttää perussinistälintua.

Tiki syöttää toista samanlaista.

Norsuista poiketen nämä kaverit tykkäsivät esitellä elämäänsä aivan auton vieressä.

 

Eräänlainen hirvi.

Ja sitten löytyi se kaikista kaunein...

 

Ja komein...

Toiveistamme huolimatta se ei syönyt yhtään saksalaisturistia.

Shakaali

Seeproja

 Itä-Tsavon jälkeen päätimme vielä mennä päiväsafarille läheiseen Shimba Hillsin kansallispuistoon. Puisto on Tsavoa huomattavasti metsäisempi ja eläimiä on hieman hankalampi nähdä. Puutteellisista kameroista johtuen esittelemme vain elefantin. Puistossa näimme myös puhveleita, kirahveja, antilooppeja ja tietenkin villisikoja.

Kuvassa näkyvä elefantti on osa isompaa perhettä joka ylitti juuri tien meidän tullessamme paikalle. Autonkuljettajamme sai jostainsyystä paskahalvauksen ja tämän parempaa kuvaa emme saaneet. Elefantit olivat jälleen hieman agressiivisella päällä.

Kotka kalastamassa Shimba Hillsin ainoalla ja samalla paskimmalla lounaspaikalla.

Varaaneja vaanimassa tipahtelevia lounastajia.

Shimba Hillsillä pääsi myös suihkuun vesiputoukselle.

Hotelliksemme Dianilla valikoitui loistokas Swahili Beach Resort. Hotelli ei tarjonnut all-inclusive vaihtoehtoja joten räyhäävät naapurikansamme loistivat poissaolollaan. Lähinnä intialaisista ja Afrikan raharikkaista koostunut asiakaskunta ei aiheuttanut häiriöitä. Asiaa tosin helpotti että paikalla oli huomattavasti enemmän henkilökuntaa kuin asiakkaita.

Näkymä huoneemme terassilta.

Ranta oli melko korallipitoista tähän aikaan vuodesta. Hevosmiehentietotoimisto osasi kertoa että meri tuo hiekan alkuvuodesta kivisille rannoille.

Kilometrin päässä hotelliltamme löytyi rannasta tämmöinen viidakko. Huhut kertoivat että omistaja oli unohtanut maksaa palkat ja joku tuikkasi paikan tuleen. Löysimme myös toisen vastaavanlaisen ränsistyneen resortin läheltä granaatti-iskun kokenutta yökerhoa.

Apinoita tuli hotellilla ja sen ulkopuolella vastaan tämän tästä. Olivat melko lungia porukkaa.

Tiki merihirviöiden vallassa.

Jotta ei totuus unohtuisi niin kannattaa Keniassakin viettää aikaa myös muualla kuin resortin vartioitujen aitojen sisäpuolella. Tutustuimme safarinvälittäjäämme Ricoon, joka vei meidät isänsä palmuviinibaariin sekä kierrokselle Ukundan kylään. Näin sähköihin ja vesijohtoihin tottuneelle kermaperseille kokemus oli avartava. Valitettavasti emme uskaltaneet kaivaa kameraa näkyville joten kuvia ei ole tarjota.

Palmuviinibaari

Fatuma ja Tiki odottelemassa ruokaa

Tarjolla oli mustekalaa molo-suolalla. Kolapullossa arvaamatonta palmuviiniä.

Dan, Rico, Juki, Riko Sr., Fatuma ja Tiki

Matkailu avartaa

Yksi merkittävä syy Länsi-Eurooppaan muutollemme oli mahdollisuus matkustella ja seikkailla vähän erilaisissa maisemissa kuin mihin olemme tottuneet. Tähän tarkoitukseen Belgia on loistava kohde; välimatkat sekä pienessä että suuressa mittakaavassa ovat olemattomia ja junamatkat ovat edullisia. Sunnuntaikävelyllä voi helposti käydä useammankin kaupunginpuolella ja pyöräilylenkillä voi päätyä Hollantiin. Viikonloppuja voi lähteä viettämään moneenkin maahan pienellä vaivalla. Olemme ehtineet tekemään muutaman mini visiitin läheisiin kaupunkeihin ja pari pidempää visiittiä.

Jukin pyörä Alankomaissa ja Tikin pyörä Belgiassa

Sunnuntai pyörailijä (taka-alalla kaveri joka ottaa tosissaan)

Baarle-Nassaun kuuluisa frituurimesta

Meitä lähin suuri kaupunki Belgiassa on Antwerpen. Meidän molempien mielestä se onkin ihan huippupaikka. Kaupungissa on todella mukava tunnelma, ja nähtävääkin riittää. Tietysti paikka on erityisesti tunnettu timanteistaan ja muutenkin ostosmahdollisuuksistaan. Antwerpenissa tullee vierailtua vielä monesti tämä vuoden aikana. Siellä esimerkiksi vietimme osan pääsiäislomasta. Ajankohta vaan oli ostosmielessä mahdollisimman huono, sillä lähes kaikki kaupat olivat suljettuina. Tunnelmaa ei varsinaisesti nostanut myöskään ihan järjenvastainen kylmyys. Jos merkittävä syy Suomesta poismuutolle oli seikkailun kaipuu, niin ei siitä lämmöstäkään nyt varsinaisesti haitta olisi.

Hässäkkää suurkaupungissa

Ihan Antwerpenin keskustan tuntumassa on pieniä kujia

KBC, melkein kuin GNB How I Met Your Mother sarjasta. Heidän pytinkinsä ei vähentänyt tätä mielleyhtymää 

Kuva ei tee oikeutta kuinka susiruma tuo aivan Antwerpenin keskustassa sijaitseva "Stalinin maitohammas" onkaan.

Antwerpenin juna-asemalta

Antwerpenin katedraali taustalla.

N. puolituntia sen jälkeen kun aurinko alkoi paistaa, täysin tyhjät terassit olivat niin täynnä ettei sekaan mahtunut.

Bryssel on monella mittarilla Euroopan keskus. Eikä tietysti vähiten EU:sta johtuen. Kaupunginkeskusta on jakautunut kahtia; on vanha kaupunki ja Eurooppa. Molemmat ovatkin vierailemisen arvoisia paikkoja. Vanhakaupunki ja sen häikäisevä Grote Markt, kymmenet ellei sadat suklaapuodit ja -vohveli kojut eivät kyllä jätä kylmäksi ainakaan meidän kaltaisia herkkuperseitä. Tiedonnälkää tyydyttää Euroopan parlamentin välittömässä läheisyydessä sijaitsee parlamentin vierailukeskus Parlamentarium. Vierailua myös sinne voimme suositella, mikäli EU asiat kiinnostavat yhtään, ja sieltä kaiken infon saa kaikilla kotimaan virallisilla kielillä, mikä tahansa EU maa nyt kotimaa sattuu olemaankaan.

Tunnelmaltaan Bryssel ei ole kuitenkaan Antwerpenin veroinen, ehkä olemme jo niin Flaameja että edes vähäinen Ranskan kuuleminen laskee mielialaan ;)

Partiolaisia Brysselin Grand-Placella

Tyypit ovat pistäneet vähän hienompaa mökkiä pystyyn 

Pakollinen turistihetki Manneken Pis patsaalla, ja ihan vähän vohvelia

Juki otti kanssa, niin ei Tiki yksin pääse lihomaan

Brysselin katedraali ei paljon häviä Pariisin Notre-Damelle

Parlamentariumista sai jos jonkinlaista infoa, mitä monipuolisimmissa muodoissa

Pari kuukatta sitten kävimme myös Rotterdamissa. Kyseinen paikka vaikutti aika kylmältä ja teolliselta paikalta. Ruoka oli hyvää, ja merenkäynti museossa oli komeita laivoja näytillä.   Tunnelmaa saattoi kyllä laskea Jukin saama kohtelu Hollannin poliisilta paria päivää aikaisemmin. Jukilla on nyt nimittäin syyteharkinta päällä aseenkantorikkomuksesta. Kyllä! Ja nyt kaikki voivat arvata mitä oli Jukilla hallussa. No sehän oli tietenkin hajonnut rauta kutonen, joka on jo tovin odottanut korjausta. No enää ei odota, sen golf-mailan tarina jatkuu nimittäin hollantilaisten viranomaisten hallussa ainakin toistaiseksi. Koska tapahtumasta alkaa jo olla tovi aikaa, pelkäämme pahoin että maila jää sille tielleen, kuka tietää kuullanko syytteestäkään koskaan.

Laivoja Rotterdamin merenkäynti museon edustalle

Kerrankin oli hyvä sää

Ensimmäistä varsinaista miniviikonloppua suunniteltaessa anoimme sattuman valita suunnan mihin lähdemme. Kolikonkääntöpuoli päätti että Skoda starttaa kohti Saksaa. Vaikka sanonnan mukaan Saksa paska maa onkin, niin onhan se itse koettava ennen kuin voi tuomita, joten sillä puolella rajaa on nyt tullut käytyä. Kohteeksi valikoitui parin tunninajomatkan päässä sijaitseva kaupunki nimeltä Bonn. Hyviä kilpailijoita olivat myös Köln ja Düsseldorf. Onhan Bonn entisen Länsi-Saksan pääkaupunki, ja Ludwig Van Beethovenin synnyinkaupunki. Näitä faktoja emme todellakaan tietäneet vasta kuin sitten kun aloimme etsiä sopivaa kohdetta Saksasta. Kaupungista löytyykin kattava tarjonta erilaisia museoita ja julkinen liikenne toimii tunnetun tehokkaasti. Aikaa vierähti hieman yllättäen muutama tunti Saksan lähihistoriaa käsittelevässä Haus der Geschichte museossa. Opittua tuli ainakin se, että toisen maailman sodan jälkeen Länsi-Saksan läntisessä osassa on ollut astetta jännittävämpi osa nimeltä Saarland. Se on mm. osallistunut omalla joukkueellaan Helsingin kesäolympialaisiin 1952.

Bonnin kirkko. Ehkä ensimmäinen näkemämme, joka on hienompi ulkoa kuin sisältä

Kävelykeskusta on kiva 

..ja sinne on helppo eksyä.

Beethovenin synnyinkoti

Panimoravintola Bonnin keskustassa. Mieleen jäi lähinnä hapankaalin tuoksu ja pöydän alla viilettänyt hiirulainen.

Matkan ehkä mieleenpainuvin kokemus liittyi siihen kuinka hämmästeltiin Saksalaisia kummallisuuksia ja verrattiin niitä Belgian-tapoihin eikä suinkaan suomalaisiin. Kaipa sitä pitää todeta, että hyvin ollaan belgialaistuttu. Erilaisuuksista lisää seuraavassa tekstissä..